Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen Torstaikerho ry 
Toimintakertomus vuodelta 2015                                                    

Yleistä
Toimintavuosi 2015 oli Torstaikerhon 50-vuotisjuhlavuosi. Kerho perustettiin yhdessä nykyisen sisarkerhomme HKY:n Iltapäiväkerhon kanssa 14.1.1965. Komeat syntymäpäiväjuhlat vietettiin huhtikuussa Kirjan juhlasalissa arvovaltaisten vieraiden ja loistavien esiintyjien sekä runsaslukuisen juhlijoiden kesken. Juhlat jatkuivat illalla juhlaristeilyllä Suomenlahdella.
Muilta osin toiminta sujui vakiintuneiden tilaisuuksien ja tapahtumien merkeissä. Toiminnan runkona oli edelleen viikottaiset jäsenkokoukset joissa vieraili asiantuntijoita monilta yhteiskunnan alueilta. Juhlavuoden kokoustoiminnan kruunasi Presidentti Tarja Halosen vierailu lokakuussa. Toimintaan kuului myös Iltapäiväkerhon kanssa järjestettyjä matkoja, retkiä, teatteria ja tietenkin jännittävät Boccia-ottelut. Yhdessä vietetty Puurojuhla vuoden lopulla oli jälleen onnistunut tapahtuma ja tiivisti omalta osaltaan kerhojen hyvin sujuvaa yhteistyötä. 

Jäsenkokoukset
Kertomusvuoden aikana pidettiin 26 jäsenkokousta, kevätkaudella 13 ja samoin syksyllä 13.
Sääntömääräiset kokoukset pidettiin 19.3. ja 12.11.
Kokouksiin osallistui keskimäärin 52 kerhon jäsentä, enimmillään 73 jäsentä.
Kokousten aiheita ja vieraita olivat:
08.01.  Kansanedustaja Antti Lindtman
15.01.  Juhani Lahtinen: HKY-työpaikat ja plm:t noin 25 v. sitten.
22.01.  Komisario Reijo Muuri
29.01.  Projektipäällikkö Markku Kärkkäinen, Suomi-Venäjä-seura 
05.02.  Kansanedustaja Rakel Hiltunen
12.02.  Vantaan kaupunginvaltuutettu, VTT Kimmo Kiljunen
19.02.  Prikaatikenraali, sotatieteiden tohtori Pentti Airio
26.02.  Boccia-ottelu Iltapäiväkerhoa vastaan
05.03.  Ensiapukouluttaja Sinikka Vepsä, SPR
12.03.  Järjestösihteeri Veikko Räsänen, EKL
19.03.  Torstaikerhon sääntömääräinen kevätkokous
            - Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, VTT Pilvi Torsti
26.03.  Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki                                 
09.04.  Professori Pentti Arajärvi
14.04.  Torstaikerhon ja Iltapäiväkerhon 50-vuotisjuhla ja Juhlaristeily
23.04.  VTM Veera Laine, Ulkopoliittinen instituutti
03.09.  Puheenjohtaja Emmi Mäkinen, HKY
10.09.  Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen, SAK
17.09.  Puheenjohtaja Heli Puura, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry 
24.09.  Toimittaja, kirjailija Hannes Markkula 
01.10.  Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
08.10.  Boccia-ottelu Iltapäiväkerhoa vastaan
15.10.  Ortopediteknikko Tommi Haapalainen
20.10.  Syysretki Raaseporiin 
22.10.  Kansanedustaja Joona Räsänen
29.10.  Presidentti Tarja Halonen
05.11.  Esko Vepsä. ”Saunakokokemuksia ja -kulttuuria maailmalta”
12.11.  Sääntömääräinen syyskokous
19.11.  Toimittaja Jaakko Kyläsalo
26.11.  Puurojuhla Iltapäiväkerhon kanssa
03.12.  Professori Raimo Väyrynen 
10.12.  VTT Kimmo Kiljunen 
15.12.  Pikkujouluristeily Tallinnaan

Syyskauden kohokohta, sopivasti juhlavuotemme kunniaksi, oli presidentti Tarja Halosen vierailu lokakuun 29. päivän kokouksessa. Jäsenet ottivat hänet lämpimästi vastaan laulamalla komeasti ”Liljankukan”. Presidentti mainitsi puheessaan mm. eläkeläisten elävän nykyään pitempään ja he vaikuttavat yhteiskunnassa monin eri tavoin. Hän korosti vahvasti eläkeläisten vapaaehtoistyön merkitystä ja tärkeyttä yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ohella. Valtakunnan tilanteesta hän mainitsi, että kansa saa yleensä sellaiset johtajat jotka se haluaa ja jotka se on vaaleilla valinnut. Hän kertoi myös useista kansainvälisistä tehtävistään ja luentovierailusta Harwardin yliopistoon. Vierailu oli hieno ja läsnäolijoille mieleenjäävä tapaaminen presidentin kanssa.

Sääntömääräiset kokoukset
Torstaikerhon sääntömääräisessä kevätkokouksessa 19.3. kutsuttiin kerhon uusiksi kunniajäseniksi Tenho Määttänen, Risto Pajunen ja Aarni Pitkänen.
Torstaikerhon sääntömääräisessä syyskokouksessa 12.11. valittiin kerhon puheenjohtajaksi vuodelle 2016 Olavi Rasi. Vuoden Ukoksi 2015 valittiin Aarni Pitkänen.
Toiminnantarkastajina olivat  Matti Ahokas ja HKY:n nimeämänä Kari Laaksonen, varalla Aarni Pitkänen ja Orvo Järvinen.

Kerhojen 50-vuotisjuhla
HKY:n eläkeläiskerhot, Torstaikerho ja Iltapäiväkerho juhlivat 50 vuotista  toimintaansa 14.4. Kirjan maineikas Juhlasali oli jälleen kerran hienon juhlan näyttämönä. Kerhojen puheenjohtajat Pentti Käyhkö ja Sirpa Kosonen lausuivat 150 henkisen juhlayleisön tervetulleeksi ja yhdessä kohotettiin malja juhlivien kerhojen kunniaksi. Kerhojen kunniajäsenten kukittamisen jälkeen piti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma tervehdyspuheen. HKY:n tervehdyksen toi puheenjohtaja Emmi Mäkinen. Jaakko Kyläsalon musiikkiesityksen jälkeen EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten piti juhlapuheen. Yhdessä laulettu ”Kultainen nuoruus” kuului ehdottomasti juhlan ohjelmaan. EKL:n Helsingin piirin puheenjohtaja Veijo Lehto lausui tervehdyssanat jonka jälkeen hän suoritti ansiomerkkien jaon kerhojen toiminnassa ansioituneille. Torstaikerhon aktiiveille myönnetyt EKL:n kultaisen ansiomerkin saivat Aatto Koskinen ja Unto Halminen ja EKL:n hopeisen ansiomerkin Erkki Aalle. Juhlatunnelma nousi kattoon kun dir.mus. Märt Ratassepp´in johtama lauluyhtye Aikamiehet nousi lavalle, joka oli heille tuttu monivuotisena harjoitus- ja esiintymispaikkana. Ikimuistoisen Iltatuulen viestin sanat herätti muistoja ja nosti tunteet pintaan. Tilaisuuden lopuksi tarjottiin maukas kermainen lohikeitto ja kahvin kanssa mansikka-kinuskikakkua.
Kirjan juhlien loputtua osa juhlaväestä siirtyi jatkamaan juhlimista risteilyllä Suomenlahdella.        

Jäsenistö
Vuoden 2015 lopussa oli Torstaikerhossa 137 jäsentä, kunniajäseniä oli 9 ja vapaajäsenyyden saavuttaneita 25 kerholaista. Vuoden aikana kukitettiin 37 tasavuosia täyttänyttä jäsentä.
Vuoden aikana saimme kolme suruviestiä:
Eino Jokinen kuoli 84 vuoden ikäisenä 25.1.2015 hän oli syntynyt 7.6.1930
Erkki Palmu kuoli 85 vuoden ikäisenä 27.1.2015 hän oli syntynyt 10.9.1929
Veikko Hautala kuoli 73 vuoden ikäisenä 2.8.2015 hän oli syntynyt 24.4.1942
Muistimme ja kunnioitimme poismenneitä kerhotovereitamme sytyttämällä kynttilät, hiljaisella hetkellä ja laulamalla ”Kysymyksiä”.

Retket, matkat ja muu toiminta
Vuoden aikana tehtiin mielenkiintoisia retkiä ja matkoja yhdessä Iltapäiväkerhon kanssa.
Retki kevåiseen Hankoon tehtiin 21.5, osanottajia 40 ja matka Pärnuun toteutettiin 11-14.6. matkalle osallistui kerhoista 16 henkeä. Syysretki 20.10. suuntautui Länsi-Uudellemaalle, Fiskarsin, Billnäsin ja Raaseporin maisemiin, retkelle osallistui yhteensä 34 kerhojen jäsentä. Marraskuun 26 päivä pidetty Puurojuhla oli jälleen lämminhenkinen yhteistilaisuus Iltapäiväkerhon kanssa. Perinteinen pikkujouluristeily Tallinnaan tehtiin 15.12

Boccia-ottelut
Perinteiset Boccia-ottelut Iltapäiväkerhon joukkuetta vastaan pelattiin Kirjan Juhlasalissa. Keväällä 26.2. pelatun ottelun voitti torstaikerho selvästi luvuin 26-6. Syksyllä 8.10. pelattu ottelu oli erittäin jännittävä ja tasainen, ottelu päättyi vasta viimeisessä erässä torstaikerhon voittoon pistein 12-11.

Talous
Kerhon taloudellinen tilanne ei ollut edellisvuosia valoisampi. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ja Helsinkiläisten eläkejärjestöjen HEJ.n kesken solmitun uuden avustusjärjestelmän kriteerit ovat pääosin ennallaan ja Torstaikerhon jäsenten helsinkiläisyysaste ei ole riittävän korkea ja kokoustilavuokria meillä ei ole joten emme anoneet avustusta. Kerhon jäsenmaksua perittiin 20 euroa, josta maksettiin EKL:n ja EKL:n Helsingin piirin jäsenmaksut. HKY:n kerhoavustuksella ja jäsenmaksutuotolla saatiin peitettyä yleiset toimintakulut. Tulojen pienentymisen johdosta kerho ei voinut tukea jäsenten osallistumismaksuja retkiin ja muihin tapahtumiin. Kerhon taloudenhoidossa oli inhimillisiä ja teknisiä ongelmia jotka osaltaan vielä vaikeuttivat taloustilannetta.

EKL
Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n toimintaan kerho osallistui lähinnä Helsingin piirin kautta erilaisissa ulkoilutilaisuuksissa ja juhlissa sekä opintotapahtumissa.
Helsingin piirin hallituksessa edusti kerhoamme Erkki Aalle. Piirikokousedustajina olivat Reino Sarjanen ja Kaj Erikson, varaedustajina olivat Unto Halminen ja Toivo Liukkonen.

Toimikunta
Torstaikerhon toimikunnan jäseninä vuonna 2015 olivat: puheenjohtajana Pentti Käyhkö, 2 puheenjohtaja Reino Sarjanen ja 3 puheenjohtaja Olavi Rasi. Sihteerinä Erkki Aalle, 2 sihteeri Kaj Erikson ja 3 sihteeri Markku Lempiäinen. Rahastonhoitajana Unto Halminen. Kerhomestarina  Aatto Koskinen, 2 kerhomestari Toivo Liukkonen, 3 kerhomestari Kauko Koskinen ja 4 kerhomestari Martti Nisula.
Toimikunta kokoontui vuoden aikana 29 kertaa, joiden lisäksi oli useita kerhojen 50-vuotisjuhlaan liittyviä palavereja.
Toimikunta kiittää jäseniä aktiivisesta osallistumisesta kerhon kokouksiin ja hyvästä talkoohengestä tilaisuuksissa ja tapahtumissa  vuoden aikana.

Kirjalla 11.02.2016
HKY:n Torstaikerho ry
toimikunta

Liitteet: Eero Heinäluoman ja Matti Hellstenin puheet kerhojen 50-vuotisjuhlassa

***

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman tervehdyspuhe     

Kirjatyöntekijäin veteraanikerhojen 50-vuotisjuhlassa 14.4.2015

Arvoisat Kirjan eläkeläiset,
Hyvät toverit ja ystävät,

Kiitän lämpimästi mahdollisuudesta tuoda eduskunnan onnittelutervehdys viisikymmenvuotista taivalta juhliville Kirjatyöntekijäin kerhoille.

Kirjan taloon tullessa, tunnen erityistä juhlavuutta. Tämä talo ja täällä toimivat, Te kaikki, olette osaltanne merkittävää ammattiyhdistystoiminnan jatkumoa Suomessa.

Vuonna 1869 perustettu Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys oli Suomen ensimmäinen ammattiyhdistys, joka toimi esimerkkinä muille työläisille ja nostatti ammatillista heräämistä maassamme.

Näitä historian merkkipaaluja te omassa toiminnassanne olette vaalineet ja vaalitte.

Työntekijöiden edut ja ilmaisunvapaus – olipa kyse ay-toiminnasta tai mielipiteen vapaudesta lehdistössä ja kirjallisuudessa – ovat aina ajankohtaisia ja puolustettavia teemoja.

Työväen oikeudet ovat keskeinen osa työväenliikkeen arvomaailmaa. Se meidän on muistettava aina teoissamme ja toimissamme. Viime päivinä kuulimme ikävän uutisen, jossa SDP oli tarkkaamattomuuttaan käyttänyt sopimiensa tavarantoimittajien kautta alihankkijoina virolaisyrityksiä. Tämäkin asia olisi kuitenkin ollut etukäteen tarkistettavissa.

Tiedän, että erityisesti kirjatyöntekijät ja viestintäalan ammattilaiset tietävät globalisaation vaikutukset työssään ja kuinka työtä valuu halvemmalla tuottaviin maihin. Tähän kehitykseen liittyy valitettavan usein työehtojen polkeminen.

On päivänselvää, että työväenpuolueiden jos keiden on tunnettava arvopohjansa ja toimittava sen mukaisesti. Toimimme kansainvälisesti ja haluamme, että työntekijöiden oikeuksia noudatetaan ja kehitetään niin lähinaapureissamme kuin kauempanakin. Siihen työhön suomalainen ay-liike satsaa rahallisestikin.

Toivon, että tästä asiasta otetaan oppia puolueessa. Vaatiessamme muilta työntekijöiden oikeuksien kunnioitusta ja asettaessamme oman maamme työllisyys etusijalle, meidän on itse toimittava esimerkillisesti.

Hyvä juhlaväki,

Ensi sunnuntai-iltana ratkeaa millaiset päättäjät eduskunta saa. Se luo myös pohjan tuleville hallitusneuvotteluille. On selvää, että työväenpuolueiden työntekijöiden oikeuksien puolustajina on oltava valmiita johtopaikoille. Siksi jokainen ääni palkansaajan asiaa ajavalle on tärkeä.

Kirjan eläkeläiset ovat aktiivisesti osallistuneet yhteiskunnalliseen vaikutustyöhön osana Eläkkeensaajia. Voimme vain kysyä millainen vanhemman väestönosan asema olisi ilman aktiivisia ja ajan hermolla eläviä eläkeläistoimijoita.

Erityistä huolta olette kantaneet edunvalvontatyössänne yksinasuvista ja pienituloisista. Enemmistö pienituloisista kansalaisistamme on työelämän ulkopuolella olevia. Ylivoimaisesti suurin ryhmä ovat maamme eläkkeensaajat, joita on pienituloisista noin kolmannes.

Sivistysvaltion uskottavuus mitataan sillä kuinka se kantaa huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kansalaisistaan.

Vaikka elämme taloudellisesti vaikeita aikoja ja istuvaa hallitusta on arvosteltu rankalla kädellä, hyvääkin on saatu aikaan, kuten lisäämään erityisryhmien investointiavustuksia (10 miljoonaa euroa vuositasolla vuosille 2013-14, osa näistä kohdentuu esimerkiksi muistisairaiden vanhusten kohtuuhintaisten vuokratalojen rakentamiseen). Hissi- ja korjausavustuksia vanhuksille ja vammaisille saatiin vuodelle 2014 kolme miljoonaa euroa ja vuodelle 2015 viisi miljoonaa euroa.

Erityisen ilahtunut olen kuitenkin nykyhallituksen aikaan saamasta vanhuspalvelulaista. Lain valmistelun yhteydessä paljon keskustelua herättänyttä henkilöstömitoituksen tarvetta sovittiin arvioitavaksi. Tähän on ehdottomasti ryhdyttävä ja mitoitus toteutettava.

Myös kunnille on tulleet velvoitteet. Lailla halutaan varmistaa, että kunnat varautuvat väestön ikärakenteen muutokseen. Iäkkäiden ihmisten on saatava osallistua heidän elinolojansa koskevien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen.

Kunnalla on velvollisuus ottaa vanhusneuvosto mukaan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan kaikissa asioissa, jotka koskevat ikääntynyttä väestöä.

Toivon myös, että eläkeläisjärjestömme ovat aktiivisesti mukana vanhusneuvostoissa ja vaikuttavat siten omalla järjestövoimallaan yhtenäisten linjausten syntymiseen.

Arvoisa juhlaväki,

Elämme aikaa, jossa muutokset tapahtuvat nopeasti. Se vaatii kaiken ikäisiltä sopeutumista ja kykyä muuttua olosuhteiden mukana.

On tavattoman tärkeää, että te elämää nähneinä ja tämän yhteiskunnan aktiivisina kansalaisina tuotte esille rohkeasti elämänkokemuksenne ja kykynne nähdä asioita pitkällä perspektiivillä.

On aivan oikein muistuttaa meille nuoremmille, että ongelmia on ollut ennenkin. Mutta ne on voitettu tälle liikkeelle tärkeillä teemoilla: työllä ja oikeudenmukaisuudella.

Eläkkeensaajat ovat aina myös osoittaneet omalla monipuolisella toiminnallaan mitä tarkoittaa välittäminen kanssaihmisestä. Vilkas harrastus- ja kilpailutoiminta edistää ihmisten välistä kanssakäymistä.

On ollut hienoa kiertää kampanjoinnin aikana ja huomata kuinka aktiiviset eläkeläiset ovat mukana vapaaehtoisina vaalikentillä. Voikin kysyä missä me olisimme ilman teitä!

Elämänmuutoksessa, vaikkapa eläkkeelle jäädessä tai sairastapauksissa, on hyvä vetää naapurikin tai tuttava mukaan yhteiseen toimintaan neljän seinän sisältä.

Toivotan lämpimästi onnea 50-vuotistaivaltaan juhliville kerholaisille ja käykäähän äänestämässä sunnuntaina, jollette jo ole sitä tehneet.

*

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL Ry:n puheenjohtaja Matti Hellsten
Juhlapuhe kerhojen 50-vuotisjuhlassa 14.4.2015

Arvoisa juhlaväki

Minulla on ilo tuoda Eläkkeensaajien Keskusliiton sekä oma tervehdykseni ja onnitteluni kummallekin juhlivalle yhdistykselle. 50 vuotta on kunnioitettava aika yhdistystoimintaa. Tämän ikäisiä yhdistyksiä ei EKL:ssä ole montaa. Se, että toiminta on keskeytyksettä tähän saakka, on vahva osoitus siitä, että perustaminen on aikanaan oikea päätös. Ei voi kuin kiittää perustajia hyvästä ja kaukonäköisestä päätöksestä.

Maailma muuttuu ja niin myös yhdistysten toimintaympäristö. Tämä vaatii paljon myös yhdistyksiltä. Kun katsoo teidän kummankin yhdistyksen toimintaa voi hyvin todeta, että olette on varsin hyvin pysyneet muutosten mukana. Toimintanne antaa vahvaa uskoa siihen, että myös tulevaisuuden haasteisiin pystytään hyvin vastaamaan. Tulevaisuudesta ei voi sanoa muuta varmaa kuin sen, että muutos jatkuu ja kenties entistä kiivaampana. Tällä hetkellä voi arvailla mitä seuraava hallitus tuo tullessaan. Mutta kun perusta on hyvässä kunnossa, on myös muutoksiin ja ajan vaatimuksiin helpompi vastata. Olen vakuuttunut, että yhdistyksenne pystyvät jatkossakin hyvin ajan kelkassa. Työtä se vaatii mutta onnistuu varmasti.

Eläkkeensaajayhteisön toiminta voidaan jakaa karkeasti kahteen päätoiminta-alueeseen: edunvalvonta ja niin sanottu jäsentoiminta tai sosiaalinen toiminta tai järjestötoiminta miten sitä halutaankin nimittää. Edunvalvontaa suoritetaan sekä yhdistys- että piiritasolla sekä liiton toimesta. Päävastuu niin sanotusta kovasta edunvalvonnasta on liitolla. Uuden vanhuspalvelulain myötä edunvalvonnan rooli myös yhdistyksissä tullee korostumaan. Jäsentoiminnassa selkeä päävastuu on yhdistyksillä. Se on se toiminnan alue, joka näkyy sekä julkisuudessa että jäsenten parissa. Sen onnistuminen on ratkaisevan tärkeätä koko eläkkeensaajajärjestökentän toiminnalle. Minun käsitykseni mukaan te olette onnistuneet tässä työssä hyvin. Toiminta on todella monipuolista.

Tällainen toiminta on mitä parasta ennaltaehkäisevää toimintaa ja on hyvin linjassa uuden lainsäädännön kanssa. Joskus toivoo, että sitä myös arvostettaisiin ja ehkä tuettaisiinkin yhteiskunnan taholta vähän nykyistä enemmän. Tällainen toiminta merkitsee käytännössä sitä, että ikäihmiset pysyvät paljon pitempään sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintakykyisinä. Tämä on paitsi inhimillisesti katsoen tärkeätä, myös kaupungin kannalta taloudellisesti erittäin hyödyllistä ja kannattavaa toimintaa. Vanha totuushan on se, että terveyden hoitaminen on verrattomasti edullisempaa kuin sairauden hoitaminen.

Hyvät kuulijat

ELÄKKEITÄ LEIKATAAN

Maan hallitus teki noin vuosi sitten kehysriihessään päätöksiä, jotka ovat suomalaisten kannalta vaikeita. En käy niitä laajemmin lävitse, totean vain pari asiaa. Myönteistä on se, että pelättyjä arvonlisäveronkorotuksia ei tullut. Päinvastoin pienituloisiin kohdistettiin verohelpotuksia. Verotuksen kannalta ongelmallista on se, että ainakin nykytiedon valossa eläkkeensaajien verotus on taas kerran eriytymässä palkansaajien verotuksesta niin, että se tulee olemaan kireämpää kuin muilla. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että miksi näin tehdään. Toivottavasti tämä vääryys oikaistaan vielä ennen päätösten lopullista toteuttamista. Toivottavasti tuleva hallitus ottaa huolemme tässä asiassa vakavasti.

Toinen - ja mielestäni vielä merkittävästi pahempi asia - on eläkkeiden indeksikorotusten osittainen jäädyttäminen. Nyt tehty päätös merkitsee sitä, että tulevat eläkkeiden indeksikorotukset toteutetaan 0,4 %:n tasoisina. Se merkitsee sitä, että voimassa olevien säännösten mukaisista korotuksista leikataan runsas puolet. Tällainen toimenpide alentaa pysyvästi ja kertautuvasti eläkkeiden tasoa. Taloudellisesti suurimpina kärsijöinä tässä eläkeleikkauksessa ovat ns. suureen ikäluokkaan kuuluvat. Heidän keskimääräisen menetyksensä voi arvioida olevan vajaat 2.500 euroa. Työeläkkeiden osalta tehty päätös on erityisen kummallinen sen vuoksi, että näiden indeksien jäädyttäminen ei paranna eurollakaan valtion taloustilannetta. Päinvastoin indeksijäädytys heikentää kulutuskysyntää eli sillä on jonkinlainen kielteinen vaikutus työllisyyteen. Toisekseen se vähentää valtion ja kuntien verotuloja merkittävästi. Veromenetyksiä syntyy valtiolle sekä valtion verotuksen että arvonlisäverotuksen kautta. Kuntatalous, joka on muutoinkin kovin ahtaalla, menettää tässä kohtuullisen suuren määrän veroeuroja. Indeksileikkaus vähentää myös kulutuskysyntää ja vaikuttaa siten kielteisesti myös työllisyyteen. Moni on sanonut, että suuret eläkeyhtiöt hyötyvät tästä. Hyöty ei niinkään mene eläkeyhtiöille vaan yritysmaailmalle sitä kautta, että työeläkejärjestelmässä syntynyt säästö on tarkoitus käyttää ilmeisesti tuleviin työeläkevakuutusmaksuihin.

Avataanko tässä tie sille, että myös eläkkeensaajat pannaan välillisesti maksamaan työeläkemaksua?

Vielä oudommalta indeksijäädytys tuntuu sen vuoksi, että sen vaikutus on paljon laajempi kuin vain eläkkeet. Lähes kaikki muutkin eläkkeet tai sosiaaliturvan eri muodot on sodittu joko kansaneläkeindeksiin tai työeläkeindeksiin. Mahtoivatko päättäjät oikeasti ymmärtää mitä he päättivät?

EKL:llä oli ennakkoon aavistus siitä, että eläkeindeksien jäädytys oli tulossa kehysriiheen. Yritimme moneen eri otteeseen ja monella eri tavalla vaikuttaa siihen, että näin ei tehtäisi. Niin kuin nyt näemme, meidän mielipiteitämme ei juurikaan huomioitu.

Yritimme vaikuttaa myös ns. minihallitusneuvotteluihin niin, että indeksijäädytys olisi peruttu. Tämä ei valitettavasti onnistunut. Seuraavan kerran asiaan palattiin vuoden 2015 budjettineuvotteluissa. Niissä päätettiin lopullisesti indeksileikkauksesta. Olemme myös yrittäneet vaikuttaa esimerkiksi ay-liikkeeseen, että se ottaisi voimakkaasti kantaa asiaan. Emme oikein saaneet vastakaikua tavoitteillemme.

Hyvät kuulijat

EDUSKUNTAVAALIT KÄYNNISSÄ

Juuri nyt ovat meneillään eduskuntavaalit. EKL ei ole poliittinen puolue eikä se näin ollen ole asettanut ehdokkaita vaaleihin. Tiedän, että yhdistyksissä on päätetty tukea joitakin yksittäisiä ehdokkaita. Aika usein kuulee väitettävän, että eläkkeensaajat ovat suuna päänä joka paikassa päättämässä ja vaatimassa kaikkea. Tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Eduskunnassa on vajaat kymmenen eläkeikäistä kansanedustajaa kun heitä väestösuhteen mukaan pitäisi olla lähes puolet eli noin 100. Luin tässä taannoin erään tutkijan selvityksen siitä, että äänestäjät äänestävät yleensä itseään vanhempia ehdokkaita. Vaikea ymmärtää tällaista tulosta. Todellisuus on kuitenkin kovin toisenlainen. Tulevissa vaaleissa on noin puolet äänioikeutetuista on eläkkeensaajia. Kun he ovat keskimääräistä aktiivisempia äänestäjiä merkitsee se sitä, että äänioikeutensa käyttäneistä yli puolet on eläkkeensaajia. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on kyllä valtaa, jos me vain haluamme sitä käyttää. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että ei ole meidän eikä kenenkään muunkaan etu, että lietsoisimme sukupolvien välistä ristiriitaa. Ei kuitenkaan ole kohtuuton vaatimus, että haluamme myös varttuneita kansalaisia päätöksentekijöiden joukkoon.

Eläkkeensaajien asemaan vaikuttaa myös suhtautuminen heihin. Puhutaan jopa ikärasismista. Jotakin ongelmaa asenteissa joka tapauksessa on. Ennen puhuttiin elätettävistä. Nyt me olemme huoltosuhteen huonompi puoli. Ihan uutena terminä puhutaan vinoutuneesta väestörakenteesta. Mehän olemme tietenkin vinouma. On hyvä kysyä miksi me aiheutamme sen vinoutuman. Sillä yleisessä katsantokannassa me tietenkin olemme syyllisiä. Mistä tämä sitten voisi johtua? Yksi syy on se, että väestörakenteessa näkyy toisen maailmansodan viimeiset jäljet. Tarkoitan tällä suuria ikäluokkia. Toisena syynä ainakin vähäiseltä määrin on Suomen kenties maailman paras äitiyshuolto. Kolmantena syynä voisi olla aikanaan säädetty kansanterveyslaki terveyskeskuksineen, jotka aikoinaan olivat kova sana kansanterveydessä. Pitäisikö nyt tuntea huonoa omatuntoa kun nämä asiat ovat toimineet tarkoitetulla tavalla!

Niin kuin sanoin, EKL ei aseta vaaleihin ehdokkaita. Halusimme - ja haluamme toki loppuun saakka -  kuitenkin osallistua vaalien aikaan käytäviin keskusteluihin siten, että tuomme esille omia tavoitteitamme. Tarkoituksena on, että tämä helpottaa äänestäjiä löytämään sellaisia ehdokkaita, joilla on ymmärrystä myös ikäihmisten asioista.

Keskeisin tavoitteemme on nostaa eläkeläisköyhyys esille vaalikeskusteluissa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomessa oli vuoden 2014 lopussa vajaat 700.000 tuhatta ihmistä, jotka määritelmän mukaan olivat köyhyysrajan alapuolella. Erityisen huolestuttavaa on se, että tuo luku oli kasvanut edellisestä vuodesta usealla kymmenellä tuhannella. Suurin osa tuosta joukosta oli eläkkeensaajia. Erityisesti köyhyys koskettaa yksinasuvia iäkkäämpiä eläkkeensaajia. Tilastoihin ei toki pidä uskoa sokeasti. Ne antavat kuitenkin selvän näkymän siitä, että ongelma on suuri ja ainakin tällä hetkellä paheneva.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan yksinasuvan ns. köyhyysraja on 1.190 euroa kuukaudessa. Vuoden 2013 lopussa Suomessa noin kolmannes eläkkeensaajista sai eläkettä alle 1.100 euroa kuukaudessa. Tämä joukko oli lukumäärältään runsaat 450.000 eläkkeensaajaa.

Edellä kuvattu ongelma on niin suuri, että sitä ei hetkessä kyetä poistamaan; etenkään nyt kun Suomen taloudellinen tilanne on kiistatta vaikea. Lähdemmekin siitä, että luotava koko vaalikauden mittainen ohjelma, jolla ongelmaa aletaan poistamaan.

Moraalisen velvoitteen tähän asettaa EU-tasolla päätetty Eurooppa 2020 strategia, jossa Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyysriskissä elävien ihmisten määrää 150.000:lla vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei toteudu itsestään vaan edellyttää tekoja. Niistä on vastuussa seuraava eduskunta.

Jotta ikäihmisten ongelmat ja tavoitteet nousevat riittävällä painolla esiin vaalikentillä, tulee meidän olla aktiivisia. EKL on julkaissut omat tavoitteensa tulevalle eduskuntakaudelle. On tärkeätä, että näistä tavoitteista puhutaan vaalitilaisuuksissa ja myös yksittäisten ehdokkaiden kanssa. Olenkin vähän leikillisesti todennut, että meidän vaaliasiakirjamme on sellainen, johon pyydämme ehdokkaiden kuittaukset, jos he ovat kanssamme samaa mieltä.

Toinen merkittävä ja välittömästi toimeentuloomme vaikuttava asia on indeksikysymys. Ennen vaaleja ja vielä tällä hetkelläkin puhutaan kaikkien indeksien jäädyttämisestä vaalikaudeksi. Jos näin kävisi, olisi merkittävä leikkaus toimeentuloomme. Mielestäni tätä asiaa kannattaa pitää voimakkaasti esillä. Indeksien jäädyttämistä on perusteltu sillä, että jos tulee inflaatiota matalampia palkkaratkaisuja, eläkkeensaajatkaan eivät saa saada suurempia kokoruksia. Sen sijaan jos palkat nousevat inflaatiota enemmän, ei eläkkeensaajille tule mitään hyvitystä. Tällainen solidaarisuus on suoraan sanoen outoa.

Vaaleissa on kuitenkin kaikkein tärkeintä se, että käytämme äänioikeuttamme. Mitä suurempi osa äänioikeutetuista käyttää ääntään, sitä parempi vaalitulos periaatteessa on. Vielä ehtii hyvin käydä äänestämässä.

Hyvät kuulijat

Välitän Eläkkeensaajien Keskusliiton sekä myös omat lämpimät tervehdykset ja onnittelut sekä Torstaikerholle että Iltapäiväkerholle niiden 50-vuotispäiviän johdosta. Samalla kiitän hyvästä yhteistyöstä

Erityisesti haluan kohdistaa kiitokseni sille suurelle talkooväen, kerhojen vetäjien ja muiden aktiivien joukolle, joiden panos on ratkaiseva toiminnan ja erilaisten tapahtumien onnistumiselle. Ilman Teidän panostanne nykytasoinen toiminta ei olisi mahdollista. Toivotan Teille ja kauttanne jokaiselle yhdistyksen jäsenelle mitä parhainta menestystä myös tulevaisuudessa.

Teille hyvä juhlaväki, toivotan mitä parhainta kesän odotusta!

***

HKY:n Iltapäiväkerho ry.

Vuosikertomus vuodelta 2015.

Yleistä              

Vuonna 2015 kerhomme oli toiminut 50 vuotta. Kokoonnuimme kevät- ja syyskaudella parillisen viikon tiistaisin.  Toiminnan tarkoituksena on järjestää jäsenilleen virkistystoimintaa. Esittelijöitä kutsutaan eri aihepiireistä kertomaan meitä kiinnostavista aiheista. Tämä vuosi oli toinen vuosi kun emme saaneet Helsingin kaupungilta toimintarahaa.
Kerhomme jäsenmäärä tänä vuonna oli yhteensä 70 henkilöä, joista vapaajäseniä 10, ja uusia kolme.

Hallitus

Sirpa Kosonen puheenjohtaja, Sinikka Visti sihteeri, Tuula Ring taloudenhoitaja. Hallituksen jäsenet: Maila Pirttikangas, Riitta Kyyriäinen, Arja Korhonen, Ritva Stenhammar, Riitta Pinoniemi, Raija Kallio ja Tarja Saarinen.

Sääntömääräiset kokoukset

Kevätkokouksessa 17.03.2015 hyväksyttiin vuosikertomus vuodelta 2014 ja vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. Syyskokouksessa 10.11.2015 valittiin puheenjohtaja vuodelle 2015 ja hallituksenjäsenet sekä toiminnantarkastajat. Hyväksyttiin vuodelle 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Toiminta Torstaikerhon kanssa

Kerhojemme yhteiset boccia kisat pelattiin keväällä 26.2. sekä syksyllä 15.10.2015. Syksyn jännittävä ottelu päättyi miesten yhden pisteen voittoon.
Perinteinen puurojuhla 26.11.(32) vietettiin Kirjan juhlasalissa nauttien riisipuurosta ja monipuolisesta ohjelmasta. Olemme tehneet yhteisen kevätretken Hankoon, kesäretken Pärnuun ja syysretken Länsi-Uudellemaalle.  

Yhteinen 50v juhla
Kirjan juhlasalissa 14.4. oli ikimuistoinen. Vieraat: Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, EKL:n pj Matti Hellsten, Hgin piirin pj Veijo Lehto, HKY:n pj Emmi Mäkinen, toim. Jaakko Kyläsalo ja Aikamiehet. Ansiomerkit kultaiset jakoi: pj Matti Hellsten ja hopeisen: pj Veijo Lehto. Kultaisen ansiomerkin saivat: Hillevi Erjovuo ja Elma Molin. Hopeisen ansiomerkin sai Terttu Hyypiä. Kunniajäsenet saivat ruusut: kpj Eeva Rinne, Laine Lahdelma, Eija Niinipalo, Anita Löfhjelm, Pirkko Kalvila ja Leila Röman. Päivä huipentui juhlaristeilyyn Tallinnaan.

Vierailijat

Kutsutut alustajat ovat olleet: Juhani Lahtinen, kaup.valt. Nasima Razmyar, prof. Vappu Taipale, EKL Petra Toivonen, Hgin Sydänpiiri sair.hoit. Marjatta Kuusela ja EKL Tarja Pajunen.

Humanistinen toiminta

Parasta Lapsille ry:n kautta olemme osallistuneet Chilessä asuvan kuuron kummipoikamme  Huenupil Lisandro’n (17v) erityiskoulun kustannuksiin. Hän on alkuperäiskansan intiaani. Netti on mahdollistanut yhteyden kahden alkuperäiskansan; mapuche- ja saamelaislasten välille.

EKL:n ja Helsingin piirin tapahtumat ja kurssit

Pihlajasaaren ulkoilupäivä, Toimihenkilö kurssi Kirjalla, Rajaniemen kurssille osallistui Arja Korhonen, kurssi oli yhteinen Uudenmaan piirin kanssa.  Yhteinen oli myös virkistyspäivä syyskuussa Kisakalliossa. Musiikkitalon Virran viemää –juhlakonsertissa, meitä oli 24 henkeä.
Osallistuimme   kevätjuhlaan Kaisaniemessä ja syysjuhlaan Kinaporissa ja Meilahden kirkkoretkeen sekä Edunvalvontaristeilylle ja Uudenmaan- ja Hgin piirin Seminaariristeilylle osallistui Arja Korhonen.

Teatterit/Konsertit. Teatteri Avoimet Ovet, ’’Pala palalta pois’’.

Jouluristeily Tallinnaan  15.12.2015. Kerhostamme oli 17 lähtijää.

Terassitapaaminen Kahvila Piritta.

Toimintamme päättyi 8.12. omaan iloiseen pikkujouluun. Lauluineen ja lahjoineen(24).